Lampaat

Lampaat luonnon hoitajina

Kesälampaista tuli Pepille lapsena niin tärkeitä, että ne jäivät hänen hoitoonsa useammaksi talveksikin. Harrastelampaista oli siis jonkinlaisia muistikuvia, kun 2006 perustettujen suojavyöhykkeiden hoitoon haluttiin saada laiduntavia eläimiä. Ensimmäiset 11 lammasta tulivat tilalle keväällä 2009, mutta pian huomattiin, etteivät ne riittäneet laiduntamaan silloisia suojavyöhykkeitä. Niinpä lampaita hankittiin lisää ja kun suojavyöhykealueet 2011 edelleen laajenivat, tarvittiin vielä enemmän lampaita.

Tällä hetkellä katraassa on yli 160 uuhta eli emolammasta. Lampaiden määrä saattaa lähivuosina vielä hieman kasvaa. Tärkeintä on kuitenkin saavuttaa sopiva tasapaino eläinten määrässä suhteessa laidunnettaviin alueisiin. Lampaamme hoitavat tällä hetkellä jo useamman tilan suojavyöhykkeitä.

Mikkolan lammaskatraassa on pääosin suomenlampaan ja dorsetin risteytyksiä. Jonkin verran on myös puhtaita dorsetteja ja Gotlannin turkislampaan risteytyksiä. Karitsan lihan tuotannossa käytetään pääasiassa texel pässiä isärotuna. Suomenlampaista saadaan hyvää villaa ja kauniita taljoja. Ne ovat ketteriä rinnelaitumilla, hedelmällisiä ja hyviä emoja. Käyttämällä liharotuja risteytyksissä saadaan parannettua karitsoiden lihaksikkuutta ja kasvunopeutta.

Suurin osa karitsoista syntyy keväällä maalis-huhtikuussa ja lähtee emojen kanssa laitumelle toukokuussa. Kesän ne kasvavat suojavyöhykkeillä ja apilanurmilla. Ne saavuttavat teuraskoon eli noin 50 kilon painon syksyllä elo-marraskuussa.

Osa karitsoista syntyy heinäkuussa. Nekin ehtivät viettää kesää laitumella emojen kanssa. Talven lampaat asuvat uudessa valoisassa ja ilmavassa lampolassa. Talvella ruokinnassa tärkein osa on itse tuotettu nurmirehu, jota on lampailla aina vapaasti saatavilla. Karitsointi- ja imetysvaiheessa uuhet saavat lisäksi omalla tilalla viljeltyä hernekauraa, jota täydennetään tarpeen mukaan esimerkiksi melassileikkeellä ja rypsirouheella. Myös karitsoille tarjotaan väkirehua sisäruokintakaudella. Kuivikkeena käytetään omilta viljelyksiltä korjattua kauran ja vehnän olkea. Talven aikana lampolan olkipatja nousee ja muuttuu mukavaksi ’lattialämmöksi’ karsinoissa.

Karitsointiaika on lampurille kiireistä. Karitsointeja valvotaan ympäri vuorokauden ja tarvittaessa emoja autetaan synnytyksissä tai pienten karitsoiden hoidossa. Ensimmäisinä päivinä karitsoista ja emoista pidetään todella hyvää huolta. Karitsat viettävät ainakin pari vuorokautta emonsa kanssa ’yksiössä’ ennen kuin ne lasketaan ryhmäkarsinaan. Kylmänä aikana lämpölamput antavat lisälämpöä pienimmille.

Pienet ’lambit’ ovat todella hellyyttäviä ja niiden touhuja on mukava seurata. Monet niistä tykkäävät kiivetä emojen selkään ja joskus näyttää kuin ’vuoren valloitus’ -leikki olisi käynnissä. Iltaisin saattaa nähdä ’laukkakilpailut’, jossa vauhtia ja loikkatyylejä riittää. Ei ihme, että karitsointiaikaan perheen lapset ja kaverit vierailevat usein lampolassa.